Tornitiellä tapahtuu!: Tonttuhavaintoja Soppeenharjulla

Koulullamme on tehty merkittäviä, tonttuihin (Nativitas galerus rubicundus) viittaavia havaintoja.

Päätimme hankkia lisätietoa tonttujen liikkeistä. Toimittajamme 7G-luokalta kävivät haastattelemassa Helsingin yliopiston luonnontieteellisen tiedekunnan ylidekaania, tonttuasiantuntija Nestori Vattusta.

Mitkä ovat tonttujen tuntomerkit ja elintavat?

Tällä hetkellä ajankohtaisen perusjoulutontun luotettavimpia tuntomerkkejä ovat tonttulakki, punainen takki, harmaat housut ja huopatossut tai kengät sekä urospuolisilla tontuilla yleisesti tavattava parta. Muut tonttulajit sulautuvat tyypillisesti paremmin ympäristöön; niiden väritys on kauttaaltaan vähemmän huomiota herättävä.

Tontun koko riippuu tontun tehtävästä eli alalajista. Esim. saunatontut ovat korkeudeltaan noin 10 cm, joulutonttu on noin puolen metrin ja joulupukin apulaistonttu noin puolentoista metrin mittainen.

Tontut ovat käytännössä kaikkiruokaisia sekasyöjiä, mutta pitävät erityisesti jouluruuista, joita ne varastoivatkin myöhemmin talvella, kesällä ja vielä seuraavana syksynäkin nautittavaksi.

Tontun jäljet ovat ihmisen jälkien kaltaiset, mutta hyvin pienet - koko luonnollisesti riippuu tonttulajista, senttimetristä jopa kahteenkymmeneen. Varma merkki siitä, että joulutonttu on vieraillut lähistöllä, ovat tontun jätökset, jotka ovat n. puolentoista sentin mittaisia ruskeita, verrattain pahanhajuisia pötkylöitä, joiden ympäriltä saattaa vieläpä huomata vessapaperin tapaista materiaalia. Tontuthan ovat todella siistejä otuksia, ja ilmeisesti ne haluavat pitää myös itsensä mahdollisimman puhtaina.

Kuinka vanhaksi tontut elävät?

Tontut pysyvät nuorina joulumuorin puurolla. Vanheneminen tapahtuu ihmisen näkökulmasta erittäin hitaasti; vanhimmat luonnonvaraiset tontut ovat ns. ikivanhoja eli jopa yli tuhatvuotiaita. Vankeudessa tonttu ei menesty, vaan menehtyy hyvin pian.

Mitä eri työtehtäviä tontuilla on havaittu ja minkä ikäisinä tontut aloittavat tehtävänmukaisen toimintansa?

Tonttujen heimon alalajeja ovat ainakin saunatonttu, kotitonttu, rakennustonttu, joulutonttu ja metsätonttu. Tonttumainen käytös ei vielä riitä varmaan lajintunnistukseen, joten virheellisiä lajinmäärityksiä sattuu harmittavan usein. Havainnoijan pitäisikin aina varmistaa lajinmääritys jonkin muun kuin usein hataran ensiolettamuksen perusteella.

Tontunpoikanen seuraa vierestä varttuneempien lajitovereidensa askareita poikasesta saakka. 10-vuotiaana se pääsee vaatimattomampiin työtehtäviin, mutta vasta kun tonttu on 18-vuotias, se ryhtyy varsinaisesti tonttuilemaan, ja silloinkin aluksi vanhempien tonttujen tiukassa valvonnassa.

Missä tonttuhavaintoja voi varmimmin tehdä?

Kotipihoissa, puistoissa, päiväkodin pihoissa, kouluympäristössä ja metsissä. Joulutonttuja tavataan erittäin yleisesti alkutalvesta jouluun saakka, sen jälkeen joulutonttuhavaintojen määrä tyypillisesti romahtaa. Tätä syklistä joulutonttukannan vaihtelua eivät tutkijat vielä ole pystyneet selittämään. Muiden tonttulajien esiintyminen ei ole niinkään vuodenaikaan sidottua, vaan havainnot liittyvät enemmänkin niiden luontaiseen elinympäristöön.

Nestori Vattunen, oletko itse päässyt kommunikoimaan sanallisesti tontun kanssa?

En, mutta olen nähnyt niitä usein, ja joskus päässyt hyvinkin lähelle. Jos tontun tapaa, kannattaa pysytellä rauhallisesti paikoillaan, välttää suoraa katsekontaktia ja jättää vaikka piparinmuruja havaintopaikalle - tonttu saattaa vielä palata myöhemmin herkuttelemaan.

_______________________

Nestori Vattulaisen antamien tietojen mukaan voimme siis olla lähes varmoja, että koulumme pihapiirissä on liikkunut yksi tai useampia joulutonttuja (katso kuvatodisteet)!