Koulunpäätös Jean Sibeliuksen juhlavuoden tunnelmissa

Joulujuhlamme keskittyi Jean Sibeliuksen juhlavuonna säveltäjämestarin elämään ja musiikkiin. 

Kuulimme niin nuoren Jannen yhdeksänvuotiaana viululle ja sellolle kirjoittaman Vesipisaroita kuin tunnetuimmat joululaulut On hanget korkeat nietokset ja En etsi valtaa, loistoa ja kuljimme kuvatarinana Jannen elämänvaiheiden läpi.

Sibeliuksen rakastetuimpiin sävellyksiin kuuluva Valse Triste, surullinen valssi, nähtiin sellaisena kohtauksena, kuin mihin se alun perin oli kirjoitettukin: traagisena Kuolema-näytelmän tanssikohtauksena.

Näytelmäkohtauksen nuori poika - Paul Pellas

Koko kuvaelman tekstin tulkitsi elävästi sermin takana tämä kolmikko. Janne oli Jean Sibeliuksen ääni, Laura ja Salli kertojia. (harjoituskuva)

Berceuse-pianoteos soi Anniinan kauniisti tulkitsemana. (harjoituskuva)

Esitys oli puhutteleva ja vaikuttava. Niin Sibeliuksen henkilökuva kuin hänen musiikkinsakin tulivat aivan uudella tavalla lähelle: Sibelius oli mies, joka rakasti musiikkia ja jonka innoituksena oli jatkuvasti suomalainen luonto. Kiitos Varpu!

"Sisu, sauna ja Sibelius - osuvasti sanottu, eikö!"

---

Koulu päättyy lauantaina Tampere-talossa syksyllä äänitettyyn koululaiskonserttiin, jonka ohjelmisto koostuu - Sibeliuksen sävellyksistä! Vielä kerran pääsemme siis yhdessä nauttimaan tänä vuonna hienoista teoksista - ja sitten joululomalle.

Hyvää joulua ja uutta vuotta 2016 kaikille!

Toivottavat blogin ylläpitäjät

Saara, Elina ja Marita

Työelämään tutustumassa

Kaikki koulumme ysiluokkalaiset olivat marraskuun loppupuolella viikon ajan tutustumassa työelämään. Se toikin kaivattua vaihtelua koulutyön arkeen, ja erilaisia työpaikkoja ja uusia kokemuksia riitti, sillä TET-harjoittelijoita oli...



...kirjastossa...

...eläintarvikeliikkeessä...

...kahvilassa...

...apteekissa...

...urheiluliikkeessä...

...päiväkodissa...

...tavaratalossa ja vaikka missä...

Kouluun paluun jälkeen TET-viikosta laadittiin TET-raportteja äidinkielen ja oppilaanohjauksen yhteistyönä.

Tässä pieniä katkelmia muutamista erilaisista raporteista ja TET-kokemuksista.

"Halusin päästä töihin, koska olen hakenut kesätöihin monena kesänä, enkä ole päässyt. Mummoni käy paljon avantosaunalla ja huomasi, että siellä on paljon nuoria töissä. Hän kysyi, olisiko siskoni ja minun mahdollista päästä töihin. Aika oli juuri täydellinen, koska siellä kaksi sisarusta lopettanut paikkakunnalta muuton takia. Saan työpaikastani työkokemusta tulevaa työtä varten ja myös hieman rahaa ostoksiin."

"Tutustumisviikkoni alkoi maanantaina 23.11. aamuherätyksellä, sillä olihan ehdittävä ajoissa TET-paikkaani kirjastoon, siellä minun piti olla klo 8.15, vaikka usein olinkin aikaisessa. Ensimmäinen päivä oli mielenkiintoinen. Minut opastettiin tehtäviin heti saavuttuani. Kirjoja järjestellessä sain käydä aakkosia läpi useaan kertaan päässäni. Leimasin myös kirjoja poistoon ja kiinnitin joulutarroja. Seuraavina päivinä tein aika lailla samaa, uusia tehtäviä ei paljonkaan tullut. Keskiviikkona katselin elokuvia tarkastaakseni niiden kunnon ja työskentelin asiakaspisteellä yhä useammin mitä pitemmälle viikko eteni. Opin työtehtäväni nopeasti eikä mikään jäänyt epäselväksi. Yllätyin siitä, kuinka paljon kirjastossa tarvitaan sosiaalisia taitoja."

"Minun TET-viikkoni Lidlissä oli aika samanlaista hommaa päivästä toiseen, niin että oli aika paljon esim. hyllyttämistä ja pahvitusta. Opin kuitenkin hyllyttämisestä sen, että kun ensin luulin, että se olisi helppoa ja yksinkertaista, niin se olikin paljon monimutkaisempaa. Ilmapiiri Lidlissä oli mukava, ja tiimihenki ja auttavaisuus hyviä."

"Kokonaisuutena voin sanoa TET-viikkoni olleen todella hyvä. Yllättävää oli koneiden määrä Euromasterissa työn apuna. Erityisesti pidin renkaan vaihdosta, tylsää mutta helppoa oli renkaiden pesu. Vahvuuksiani taisivat olla ahkeruus ja täsmällisyys, joita paikan työntekijöiltä tietysti vaaditaankin."



Tonttuhavaintoja Soppeenharjulla

Koulullamme on tehty merkittäviä, tonttuihin (Nativitas galerus rubicundus) viittaavia havaintoja.

Päätimme hankkia lisätietoa tonttujen liikkeistä. Toimittajamme 7G-luokalta kävivät haastattelemassa Helsingin yliopiston luonnontieteellisen tiedekunnan ylidekaania, tonttuasiantuntija Nestori Vattusta. 

Mitkä ovat tonttujen tuntomerkit ja elintavat?

Tällä hetkellä ajankohtaisen perusjoulutontun luotettavimpia tuntomerkkejä ovat tonttulakki, punainen takki, harmaat housut ja huopatossut tai kengät sekä urospuolisilla tontuilla yleisesti tavattava parta. Muut tonttulajit sulautuvat tyypillisesti paremmin ympäristöön; niiden väritys on kauttaaltaan vähemmän huomiota herättävä.

Tontun koko riippuu tontun tehtävästä eli alalajista. Esim. saunatontut ovat korkeudeltaan noin 10 cm, joulutonttu on noin puolen metrin ja joulupukin apulaistonttu noin puolentoista metrin mittainen.

Tontut ovat käytännössä kaikkiruokaisia sekasyöjiä, mutta pitävät erityisesti jouluruuista, joita ne varastoivatkin myöhemmin talvella, kesällä ja vielä seuraavana syksynäkin nautittavaksi.

Tontun jäljet ovat ihmisen jälkien kaltaiset, mutta hyvin pienet - koko luonnollisesti riippuu tonttulajista, senttimetristä jopa kahteenkymmeneen. Varma merkki siitä, että joulutonttu on vieraillut lähistöllä, ovat tontun jätökset, jotka ovat n. puolentoista sentin mittaisia ruskeita, verrattain pahanhajuisia pötkylöitä, joiden ympäriltä saattaa vieläpä huomata vessapaperin tapaista materiaalia. Tontuthan ovat todella siistejä otuksia, ja ilmeisesti ne haluavat pitää myös itsensä mahdollisimman puhtaina.
 

Kuinka vanhaksi tontut elävät?

Tontut pysyvät nuorina joulumuorin puurolla. Vanheneminen tapahtuu ihmisen näkökulmasta erittäin hitaasti; vanhimmat luonnonvaraiset tontut ovat ns. ikivanhoja eli jopa yli tuhatvuotiaita. Vankeudessa tonttu ei menesty, vaan menehtyy hyvin pian.

Mitä eri työtehtäviä tontuilla on havaittu ja minkä ikäisinä tontut aloittavat tehtävänmukaisen toimintansa?

Tonttujen heimon alalajeja ovat ainakin saunatonttu, kotitonttu, rakennustonttu, joulutonttu ja metsätonttu. Tonttumainen käytös ei vielä riitä varmaan lajintunnistukseen, joten virheellisiä lajinmäärityksiä sattuu harmittavan usein. Havainnoijan pitäisikin aina varmistaa lajinmääritys jonkin muun kuin usein hataran ensiolettamuksen perusteella.

Tontunpoikanen seuraa vierestä varttuneempien lajitovereidensa askareita poikasesta saakka. 10-vuotiaana se pääsee vaatimattomampiin työtehtäviin, mutta vasta kun tonttu on 18-vuotias, se ryhtyy varsinaisesti tonttuilemaan, ja silloinkin aluksi vanhempien tonttujen tiukassa valvonnassa.

Missä tonttuhavaintoja voi varmimmin tehdä?

Kotipihoissa, puistoissa, päiväkodin pihoissa, kouluympäristössä ja metsissä. Joulutonttuja tavataan erittäin yleisesti alkutalvesta jouluun saakka, sen jälkeen joulutonttuhavaintojen määrä tyypillisesti romahtaa. Tätä syklistä joulutonttukannan vaihtelua eivät tutkijat vielä ole pystyneet selittämään. Muiden tonttulajien esiintyminen ei ole niinkään vuodenaikaan sidottua, vaan havainnot liittyvät enemmänkin niiden luontaiseen elinympäristöön.

Nestori Vattunen, oletko itse päässyt kommunikoimaan sanallisesti tontun kanssa?

En, mutta olen nähnyt niitä usein, ja joskus päässyt hyvinkin lähelle. Jos tontun tapaa, kannattaa pysytellä rauhallisesti paikoillaan, välttää suoraa katsekontaktia ja jättää vaikka piparinmuruja havaintopaikalle - tonttu saattaa vielä palata myöhemmin herkuttelemaan.

 _______________________

Nestori Vattulaisen antamien tietojen mukaan voimme siis olla lähes varmoja, että koulumme pihapiirissä on liikkunut yksi tai useampia joulutonttuja (katso kuvatodisteet)!

Tontun jälkiä lähikuvassa.

 Jalanjäljet muodostavat kauniin ketjun.

 Tontun jätöksiä - varma tuntomerkki!

 Täälläkin tonttu siis on tarkkaillut.

Eskarit joululaulutunnilla

Pienet naapurit tulivat kylään! Tervetuloa joululaulutunnille.

Päiväkodin eskariryhmä kuunteli keskittyneenä joululauluja ja lauloi mm. englanninkielisen, Frozen-animaatiosta tutun laulun mukana. Taitavaa porukkaa.

Joulumaa syntyi myös taululle.

Musiikin väliin soviteltu pieni leikkituokio haastoi muistia ja nauratti.

Pipareiden ja nallekarkkien jälkeen oli viimeisen joululaulun aika.

 

Joulutunnelma kuitenkin jatkui, sillä seuraavana päivänä...

 

...teimme vastavierailun päiväkotiin! :)

Vauhdikasta tonttutanssia

Pienet lumiukot liikkuvat hipihiljaa

"Miksei se ala jo?... Miettiikö ne kappaletta?" ehti eräs pieni kuulija kommentoida, kun ukuleleita vielä viritettiin. ;)

Hyvää joulua pienet ystävät! Ensi vuonna tapaamme jälleen.

 

Älynystyröiden hierontaa

Matematiikanlehtori Sointu tarjosi kaikille pientä joulupurtavaa.

Nopeimmat oppilaat ratkaisivat koodin saman tien...

...ja todella moni hoksasi ratkaisun hetken mietittyään.

Tämä ei ollut lainkaan ihme, kun otetaan huomioon koulumme PISA-kokeen tulokset: luonnontieteissä ja ongelmanratkaisussa koulumme kuuluu valtakunnan parhaaseen neljännekseen. Hyvä soppeenharjulaiset!

Myös opettajat selviytyivät tehtävästä. Hyvä Saara, Janne N. ja Kari!

Onnistuuko ratkaisu sinulta?

Joulukuusiprojekti

Oppilaskunnan hallitus ideoi jouluisen tehtävän kaikille seiskaluokille:
JOULUKUUSENKORISTELUN.

Oppilaskunnan jäsenet taiteilivat ruokalaan kahdeksan isoa paperikuusta, joiden koristeluun luokat saivat vapaat kädet. Kuusten koristelu olikin hauska ja monipuolinen projekti, jota tehtiin useilla eri tunneilla.

7a-luokka sai kimaltelevan joulupuunsa ensimmäisenä valmiiksi ja 7b-luokka seurasi pian perässä.

7f-luokka valitsi lopulta äänestämisen jälkeen teemakseen - karkkikuusen.

Herkkupiparit syntyvät.

Jopa tuli herkullista jälkeä!

7d-luokan kuusta koristivat lumihiutaleet ja kauniisti kimaltava kynttilänauha.

Edes jossain lumihiutaleita tänä talvena.

Lopulta toinenkin valkoinen lumihiutalekuusi syntyi ihan viereen, kun 7c-luokka sai oman kuusensa valmiiksi.

7g-luokka valitsi teemaksi glamourkuusen... vai pitäisikö sittenkin sanoa - glitterin!

A-pu-aaa.

Välillä piti joulumusiikin tahdissa laittaa myös jalalla koreasti.

Hienosti kimalsi myös 7g-luokan kuusen joulutähtenä g-avain. ;) 7h-luokan kuusi seisoi ryhdikkään luonnonmukaisena (lähes) loppuun saakka.

7e-luokka ideoi persoonallisen Unicorn-joulukuusen. Glitteriä löytyi niin itse taiteilluista yksisarvisista kuin hieman muualtakin.

Teema innosti luokan luoviin taideteoksiin.

Lopputulos oli häkellyttävä ja persoonallinen. "Meidän kuusi joko voittaa tai jää viimeiseksi", kuului joku oppilaista itse kommentoivan. Saas nähdä kuinka käy.

Onnea kaikille kuusille äänestykseen!

---

Ja niinhän siinä äänestyksessä kävi, että voittajakuusen tekijäluokka oli - tattadataa -

 7E!

ONNITTELUT VOITTAJILLE!