Tätä mieltä!

Uutisia, mediaa ja mielipiteitä

Valtakunnallinen Sanomalehtiviikko (viikko 5) ja Mediataitoviikko (viikko 6) käynnistivät jälleen kevään mediamatkan äidinkielessä. Pitkin kevättä tunneilla on jälleen keskusteltu innokkaasti sekä kotimaan että ulkomaiden tapahtumista. Delfiinien siirto Kreikkaan, Donald Trumpin valinta Yhdysvaltojen presidentiksi, risumies-videon julkaisu YouTubessa ja sen surulliset seuraukset, Tapparan pelimenestys... uutisaiheista ei ole ollut pulaa! Tunneilla on keskusteltu myös median ja netin ikävämmistä ilmiöistä, kuten valeuutisista ja nettikiusaamisesta. Tekemisen ja toiminnan kautta oppii, mutta välillä on hyvä myös keskittyä hiljaiseen ajatteluun ja omien arvojen ja asenteiden punnitsemiseen. Osaanko suhtautua kriittisesti median ja netin sisältöihin? Liikunko luotettavilla sivustoilla, hallitsenko tietoturvan? Entä netissä rehottava vihapuhe, miten siihen voidaan puuttua ja miltä vihapuheen kohteeksi joutuminen tuntuu?

Oppilaat ovat pohtineet, piirtäneet, kirjoittaneet, analysoineet ja videoineet median eri tekstilajeja. Monilukutaito kehittyy, kun tunneilla luetaan, tutkitaan ja tuotetaan uutisia, mainoksia, kolumneja, artikkeleita, arvosteluja ja mielipidetekstejä. Kaverin kanssa haastavammankin tekstilajin kirjoittaminen sujuu, kun voi yhdessä pohtia ja suunnitella sisältöä ja rakennetta. Gallupeissa saa luvan kanssa kysellä toisten mietteitä kaiken maailman asioista, ja kun gallupien tuloksia esitellään luokalle, voi samalla oppia uutta luokkakavereistaan ja heidän ajatuksistaan.

Kahdeksasluokkalaisten tiivistetty vastaus kysymykseen, mitä on vihapuhe.

Ryhmän kanssa keskustellessa omat mielipiteet peilautuvat toisten ajatuksiin, ja omakin ajatusmaailma avartuu. Puhelin on oiva apuväline omiin pikku uutisvideoihin - niitäkin muutamat ryhmät ja parit innostuivat tekemään. Väittelyjen, keskustelujen ja kantaa ottavien tekstilajien kautta opitaan vaikuttamisen ja perustelemisen taitoja; ilmaisemaan ja perustelemaan omia mielipiteitä


Syitä vihapuheelle.


Miten vihapuheeseen voi puuttua? Tässä kolme tärkeintä ohjetta kaseilta.

 
Gallup-kyselyjä tehdään ajankohtaisista aiheista.

 

Nuorten mielipiteillä ON merkitystä, ja siksi julkaisemme tämän blogipäivityksen lopussa myös kasiluokkalaisten mielipidetekstien satoa.

Lisätietoa ja mainiota tuntimateriaalia mediakasvatuksesta löytyy esim.

http://www.mediakasvatus.fi/ ja

http://www.mll.fi/nuortennetti/mina_ja_media/ sekä

PoliisiTuben vihapuhe-aiheisesta videosta

https://www.youtube.com/channel/UCv6GmOAjvU4mZBy9muLmH1g

MIELIPIDETEKSTEJÄ KASEILTA

Roskaaminen seis!

Oletteko huomanneet, että kaduilla ja poluilla on nykyään kaikenlaista roskaa? Ympäristöstä löytyy niin karkkipusseja kuin limsapulloja, jopa nojatuoleja. Roskiksia löytyy melkein kaikkialta, joten miksi ihmiset eivät laita roskiaan niihin?

Mielestäni on todella typerää roskata ympäristöään. Vaikka lähistöllä ei olisikaan roskiksia, voi roskan ottaa vaikka kotiin ja laittaa siellä roskikseen. Jos tavaran on jaksanut kantaa kodistaan tai kaupasta, jaksaa ihan yhtä hyvin viedä siitä aiheutuvan roskan roskikseen.

Roskaaminen tuhoaa ympäristöämme ja viihtyisyyttä. Metsässä retkeillessä ei ole kovin mukavaa kun vastaan tulee erilaisia roskia, jopa huonekaluja! Lisäksi roskat voivat aiheuttaa harmia ja vaaratilanteita sekä ihmisille että eläimille. Lasi- ja metalliroskat voivat aiheuttaa haavoja, joista voi pahimmassa tapauksessa saada verenmyrkytyksen. Eläimet ja pienet lapset voivat vahingossa syödä roskia. Siitä voi aiheutua tauteja ja roskaan voi tukehtua.

Roskaamisen vähentäminen luo turvallisempaa ympäristöä varsinkin eläimille. Vähentyneet roskat myös lisäävät viihtyisyyttä ja ympäristö näyttää paremmalta. Ja kun roskat eivät loju metsissä, ne voidaan kierrättää ja käyttää uudelleen. Käyttäkää järkeä ja lopettakaa roskaaminen! Säästätte luontoa ja maapallon tulevaisuus on taas vähän parempi.

Nimim. Roskat roskiin, ei luontoon

NUORET! Älkää käyttäkö päihteitä!

Nuoret alkavat käyttää päihteitä jo huolestuttavan nuoressa iässä. Jopa ala-astelaiset saattavat käyttää päihteitä, ja osa aikuisista ei tee asialle mitään.

Kaikkien nuorten pitäisi tajuta, että heidän kehonsa ei ole tarpeeksi kehittynyt käsittelemään alkoholia. Päihteet aiheuttavat nuoren kehoon paljon suuremman vahingon kuin aikuisen kehoon. Tästäkin huolimatta liiallinen päihteiden käyttö ei ole hyväksi edes aikuiselle. Päihteistä sekaisin oleva nuori on helppo esimerkiksi ryöstää, raiskata ja hakata. Päihteet kuten tupakka ja nuuska voivat myös aiheuttaa syöpää.

Mielestämme nuori joka aloitta päihteiden käytön liian nuorena tekee vahinkoa pää asiassa vain itselleen. Liian aikainen päihteiden käyttö on yleensä nuoren oma valinta eikä päihdeongelmista voi syyttää muita. myös päihteiden käytön lopettamisen pitää olla nuoren oma valinta. Nuoret, älkää olko tyhmiä ja pilatko elämäänne päihteillä!

Tytöt 8. a

LAPSILISÄT SAMANARVOISIKSI!

Jo varhaisessa iässä ymmärsimme rahan todellisen arvon. Pohdimme yhdessä luokan kanssa, kuinka mm. Suomessa tuetaan lapsia ja nuoria. Lasten ja nuorten tueksi on laadittu esim. opintotuet, neuvolat, ilmainen koulunkäynti sekä lapsilisät.

Lapsilisä tarkoittaa lasten ja nuorten rahallista avustusta. Perheen ensimmäisen lapsen lapsilisä on noin sata euroa, mutta jos perheen lapsiluku suurenee, seuraava lapsi saa hieman suuremman rahamäärän. Esimerkiksi viidennen lapsen kohdalla rahasumma on kasvanut jo suunnilleen 200 euroon, ja kun perheeseen syntyy useampi kuin viisi lasta, ei rahasumma enää kasva.

Mielestämme Suomessa tulisi olla jokaisen perheen lapsille samanarvoinen lapsilisä. Lapsille ja vanhemmille tämä olisi tasa-arvoista esimerkiksi sellaisessa tilanteessa, jossa 16-vuotias perheen esikoinen on muuttamassa omilleen ja tarvitsee mm. rahallista tukea, jolloin hän saa käyttöönsä oman lapsilisän. Hänellä lapsilisän rahasumma on huomattavasti pienempi, joten vanhemmat joutuvat tukemaan rahallisesti enemmän ensimmäistä lastaan kuin muuttohaluisen viidennen lapsen kohdalla, sillä hänen lapsilisänsä on tuplasti suurempi. Toivoisimme siis, että lapsilisät tasapainottuisivat samansuuruisiksi tulevien perheiden lapsille. Vaikuttakaamme siis lasten ja nuorten yhteisen hyvän puolesta!

Tekijät Milana ja Henna 8. a

LISÄÄ KOIRAPUISTOJA!

Miten ulkoilutat koiraasi? Uskallatko pitää koiraasi vapaana? Näitä kysymyksiä miettii moni koiranomistaja.

Mikä on ihanampi tunne, kuin nähdä oma koira juoksentelemassa iloisena ja vapaana metsässä. Eikö olisi mukavampaa, ettei tarvitsisi huolehtia siitä, ettei koirasi karkaisi tai aiheuttaisi häiriötä muille ihmisille? Mielestämme koirille ei ole tarpeeksi yleisiä aidattuja alueita, joissa voisi vaikka heitellä palloa tai harjoitella agilitya.

Tällä hetkellä Ylöjärvellä ei ole ainuttakaan koirapuistoa, mikä tekee koirille ja koiranomistajille rajalliset mahdollisuudet liikkua, harrastaa ja leikkiä. Myös se, että lähin koirapuisto on kaukana, vähentää koiranomistajien halukkuutta lähteä sinne. Olisihan se mukavampaa, kun olisi enemmän valinnan varaa eikä välttämättä aina tarvitsisi mennä siihen lähellä olevaan metsään. Joidenkin mielestä ei varmaan ole hyvä idea tehdä lisää koirapuistoja, koska se vie kunnan varoja, joita voisi käyttää heidän mielestään parempiin asioihin, mutta mielestämme koirapuisto on hyvä kohde sijoittaa, sillä koiran omistajakin saa siinä samalla liikuntaa. Toivoisimme, että saisimme koirillemme lisää yleistä leikkitilaa Ylöjärvelle.

Nimim. Koiranomistajat

SOPIVAN VILLI

Istun autossa kohti treenejä. Toisella puolella tietä näen pitkässä liinassa riemukkaasti laukkaavan koiran ja toisella puolella taas kuonokoppaan ja kuristuspantaan puetun koiran. Kumman puolen tiestä sinä valitsisit?

Omistatko sinä koiran? Jos vastasit tähän kysymykseen kyllä, niin mistä syystä hankit sen? Halusitko siitä kenties jokapäiväisen kumppanin vai onko se sinulle vain egon jatke? Kun koiran tehtävä on olla kumppani, sen koulutus on usein rennompaa. Silloin koiran luonne pääsee parhaiten esiin. Koiran ollessa egon jatke, sen käytöksen halutaan olevan viimeisen päällä. Tällöin koiran luonne muokataan mahdollisimman edustavaksi.

Osa ihmisistä hankkii koiran ilman koiratuntemusta. Tästä seurauksena koira saattaa joutua kärsimään esim. vääränlaisesta ravinnosta. Ikävä kyllä usein lehdissä lukee koirien välisistä tappeluista. Huonosti kasvatetut koirat ovat tappaneet 11 ihmistä kymmenen vuoden sisällä. Sen vuoksi koirat tulee kouluttaa hyvin, mutta jättää koiran luonne ennalleen, koska koira on yhtä arvokas kuin ihminen.

Älä osta koiraa hetken mielijohteesta vaan mieti, onko sinulla sille aikaa ja sopivat olosuhteet, sillä koiran etu on myös sinun etusi.

Tehneet Suvi ja Nora 8. A

SÄHKÖAUTOT SUOMEEN!

Olin kerran kävelemässä tien vieressä, kun huomasin, kuinka paljon moottoriajoneuvot saastuttavat ilmaa. Aloin ajatella tarkemmin, kuinka paljon ne oikeasti tupruttavat savua ja päästöjä ulos.

Sähköautot ovat oiva valinta jokaiselle ihmiselle, jotka ajattelevat myös luontoa. Ne tuottavat päästöjä vain silloin, kun niitä valmistetaan tehtaissa, joten onhan hyötyero silminnähtävä verrattuna bensalla kulkevaan autoon. Vaikka Suomessa sähköautoilla on haastavat olot, silti ne mahdollistavat paljon enemmän. Latausasemiin voitaisiin lahjoittaa rahaa esim. lisäämällä veroja. Ajattele nyt, joka sekunti ilmaan vapautuu todella hirvittävä määrä saasteita sinun autosi pakoputkesta.

Mielestäni sähköautoilu tai jonkinlaiset ekoautot, jotka toimivat bioenergialla, ovat paras keino kulkea töihin, kouluun tai ihan mihin tahansa koko elämänsä ajan, koska ne ovat mukavia ja äänettömiä kulkuneuvoja, joilla on tyylikästä ajaa kaupungin mutkista pienille maanteille. Japanissa lapset ja vanhukset joutuvat käyttämään haisevia hengityssuojia ja ihmiset ja eläimet kuolevat sukupuuttoon, jos mitään ei tapahdu.

Moottoriajoneuvot pitäisi kieltää, koska sähköautojen sähkökään ei voi loppua kesken auringonsäteilyn avulla. Vaikka en olekaan ammattilainen, tiedän sen, että maailma muuttuu kovaa vauhtia ja sähköautojen korjaus ja viat pystytään huoltamaan tulevaisuudessa paremmin. Vain sinulla on oikeus päättää, mitä haluat kehittää ja sanoa tulevaisuudelle. Sitä paitsi sähköautoyritys ei ole ollenkaan huono vaihtoehto rikastumiselle.

Nimim. Tulevaisuudenkehittäjät

LISÄÄ LIIKUNTATUNTEJA!

Kouluissa on viikossa kaksi tuntia liikuntaa. Jos et harrasta koulun ulkopuolella liikuntaa, onko kaksi tuntia viikossa tarpeeksi?

Mielestämme kiinnostus liikuntaan on pienentynyt erityisesti tyttöjen keskuudessa. Onhan liikuntaa pakko harrastaa, jos haluaa pysyä terveenä. Koululiikunnan vähäisyys ei opeta nuoria liikkumaan säännöllisesti ja tarpeeksi. Osa on voinut tottua siihen, että kaksi tuntia liikuntaa viikossa on tarpeeksi, eivätkä he vapaa-ajalla välitä liikunnasta.

Jos liikuntaa olisikin neljä tuntia viikossa, saisivat kaikki enemmän urheilua ja tottumukset liikuntaan muuttuisivat. Oppilaiden keskittyminen muilla tunneilla paranisi, kun he saisivat liikunnan avulla purettua energiaa. Toivoisimme että koululiikunnan määrää lisättäisiin ja mielenkiinnon säilyttämiseksi urheilulajien monipuolisuutta korostettaisiin. Tällä tekstillä pyrimme myös tavoittamaan niitä nuoria, jotka eivät harrasta liikuntaa vapaa-ajalla.

Nimimerkki JS