Sanomalehtiviikkoa ja monenlaisia mediatekstejä

Koulujen perinteinen sanomalehtiviikko käynnistyi jälleen! Sanomalehtiä hyödynnetään taas pitkin viikkoa monen eri oppiaineen opetuksessa. Tänä vuonna sanomalehtiviikon valtakunnallisena teemana on median luotettavuus. Lisäksi eri luokka-asteilla perehdytään mm. kuvien tulkintaan ja uutisen rakenteeseen sekä opiskellaan median eri tekstilajien tunnistamista ja tuottamista pari- ja ryhmätöiden avulla.

Kasit ovat pitkin lukuvuotta hioneet äidinkielen tunneilla sekä mediataitojaan että viestintä- ja vuorovaikutustaitojaan mm. väittelemällä, keskustelemalla ja ottamalla kantaa ajankohtaisiin aiheisiin. Kantaa ottavina tekstilajeina on kirjoitettu mm. erilaisia arvosteluja, mielipidetekstejä sekä vastineita toisten kirjoittamiin teksteihin.

 Mielipiteitä on hyvä osata ilmaista myös kirjallisesti.

 Seiskat löysivät kuvia, joista tulee hyvälle tuulelle.

 Sanomalehdessä käytetään kuvia ja tekstejä erilaisiin tarkoituksiin - mihin?

 Parityö saattaa antaa uusia näkökulmia asioihin...

...ja yhdessä tehden onnistuvat laajemmatkin tehtävät.

Aiheiden kirjo mielipideteksteissä on ollut perinteiseen tapaan laaja, ja kantaa on otettu esim. koulupäivien pituuteen, liian varhaisiin aamuherätyksiin, mopoautojen hinnoitteluun, liikenneturvallisuuteen, elokuvien ikärajoihin, smurffilimsan väriin ja energiajuomien käyttöön… On hienoa, että meidän oppilailtamme löytyy mielipiteitä! Julkaisemme sanomalehtiviikon kunniaksi blogissa viisi näytettä syksyn ensimmäisestä tekstisadosta.

Lukekaa enemmän!

Luen paljon kirjoja - fantasiaa, sci-fiä ja sarjakuvia. Olen huomannut, että monet ikäiseni nuoret eivät lue juuri lainkaan, ja jos lukevat, niin lukeminen on lähes poikkeuksetta pelkkää sarjakuvaa. Olen huolestunut tästä kehityksestä.  

Miksi kirjat ovat nuorten mielestä niin ikävystyttäviä? Onko Netflix vienyt nuorilta lukemisen ilon? Nuoret katsovat mieluummin elokuvia kahdeksalla eurolla kuussa kuin lukevat. Otetaan nyt esimerkiksi tämä tilanne: Nuori tulee koulusta kotiin, lysähtää sohvalle ja ottaa tabletin käteensä. Seuraavat 6-8 tuntia kuluvat elokuvien parissa ja loppujen lopuksi hän ei muista edes katsomiensa elokuvien juonia. Nuori, tärkeässä kehityksen vaiheessa oleva ihminen, eli toisin sanoen teini, nukahtaa lopulta pikkutunneilla tabletin ääreen.

Kirja on turvallisempi vaihtoehto. Kirjassa on tietty määrä sivuja, joten se ei ole ns. ”loppumaton” viihteen lähde, eli samaa kirjaa ei voi lukea ikuisesti (tai no voi, mutta uskon, että se ei kannata…). Kirja kehittää mielikuvitusta, mutta elokuvan juonen saattaa unohtaa kymmenen minuuttia katsomisen jälkeen.  Lopuksi voidaan todeta, että kirja on laaja käsite, eikä vain kasa paperia kansien välissä.  

Nyt kirja käteen ja lukemaan!

Nimim. Lukemus Reatardus

                                                                                         

Miksi ihmiset eivät käytä kypärää?

Miksi ihmeessä ihmiset eivät käytä kypärää? Monen mielestä se on epämukava, mutta vaarannatko tosiaankin henkesi mukavuuden takia? Minä en ainakaan! Ja sitten on niitä, jonka mielestä on ”kovaa” pyöräillä ilman kypärää. Mitä järkeä siinä on? Ei mitään minun mielestäni!
Vaikka kypärä on vain styroksia, silti se voi pelastaa henkesi, jos vaikka kaadut pyörällä. Miksi käytät kypärää, kun ajat mopolla mutta et silloin, kun ajat pyörällä? Miksi? Kypärä voi pelastaa henkesi molemmilla ajoneuvoilla.
Pyöräilykypärä maksaa korkeintaan 10 euroa ja mopokypärä maksaa noin 50 euroa. Pyöräilykypärä on halvempi ja helppokäyttöisempi, joten miksi et vain käyttäisi sitä, kun kerran käytät mopokypärääkin? Ihmiset, ajatelkaa omaa parastanne!

Nimim. Kypärät on koville

                                                                                             

Skeittiparkit eivät ole leikkipaikkoja!

Skeittiparkkien rauha on rikottu. Kun nykyisin menet parkille, et enää näe skeittaajia ja scoottaajia odottamassa omaa vuoroaan. Näet ison sekamelskan, jossa on jopa pieniä lapsia liikkumassa potkupyörillä, scooteilla, pyörillä, juosten ja monilla muilla skeittiparkeille kuulumattomilla tavoilla.
En kiistä, etteivätkö nuoremmatkin saisi tulla skeittiparkeille harjoittelemaan, mutta eivät potkupyörät ja pyörät kuulu parkeille. Vanhemmat, miettikää nyt! Ette varmaankaan laittaisi lastanne jalkapallo-tai jääkiekkopelin keskelle.

Kun katsoo skeittiparkkia, missä on pelkkiä skeittaajia, meininki on järjestelmällistä. Porukka osaa väistää toisiaan eikä jää seisomaan keskelle. Tässä tekstissä en siis kiellä skeittiparkille tuloa, mutta miettikää kaksi kertaa, ennen kuin tuotte parkille perheen pienempiä.

Nimim. Turhautunut skeittaaja

                                                                                              

Koulupäivien lyhentäminen helpottaisi elämää

Herätys soi kuudelta ja kotiin tullaan neljältä. Lähes koko päivä menee koulunpenkillä istumiseen ja kirjoittamiseen. Nuoria kehotetaan olemaan aktiivisia liikkumaan, mutta viikosta jopa yli 30 tuntia menee pelkästään istumiseen.  

Pitkät koulupäivät stressaavat oppilaita ja keskittyminen on monille vaikeaa. Loppupäivästä ei jaksa enää opiskella täydellä teholla, joten asioita ei opi kunnolla.  

Aikaa ei jää omiin harrastuksiin, sillä koulun jälkeen pitää tehdä vielä läksyt ja valmistautua koeviikkoon. Illalla on jo niin väsynyt, ettei jaksa tehdä mitään erikoista. Ainakin itse olen niin uupunut raskaan koulupäivän jälkeen, että illalla en jaksa tehdä muuta kuin pakolliset hommat. 
Jos koulupäiviä lyhennettäisiin, niin aikaa jäisi enemmän esimerkiksi liikuntaan ja harrastuksiin. Myös opiskelu olisi helpompaa ja koulukaan ei olisi välttämättä täynnä valittavia ja väsyneitä oppilaita.  

Nimim. Väsynyt oppilas

                                                                                                 

Luomua halvemmalla!

Käyn viikottain isäni kanssa ruokakaupassa, milloin missäkin. Kaikki ketjut on käyty läpi K- ja S-ryhmistä Suomen lähikauppoihin. Kaupat ovat hyvin erilaisia, Prismasta saa elektroniikkaa, vaatteita sekä ruokaa kelpo hintaan ja Siwasta peruselintarvikkeita iltamyöhään hieman isommalla hintalapulla, mutta silti kaikissa kaupoissa luomutuotteet maksavat maltaita.

Minkä takia luomutuotteet maksavat niin paljon? On outoa ajatella, että luomuporkkanapussi, joka pilaantuu nopeammin kuin ”ei-luomu” tai luomusipsipussi, joka on miltei puolet pienempi kuin muut, ovat jopa puolet hintavampia ”luomuttomiin” vaihtoehtoihin verrattuna! Samaan aikaan puhutaan kestävästä kehityksestä, ilman saastumisesta ja luonnon säästämisestä.

Luomun korkeampi hinta johtuu tietenkin monista asioista, kuten pienemmistä sadoista ja karjatilan isoimmista kuluista. Tällä hetkellä luomutuotteiden hintoja ei voi laskea ilman maatilojen, viljelijöiden ja karjankasvattajien vararikkoa. Suomen hallituksen pitäisi myöntää heille tukipaketteja, jotta saisimme luomutuotteiden hinnat kohtuullisemmiksi ilman, että yrittäjät, jotka valmistavat näitä luomutuotteita, joutuvat kärsimään. Näin saisimme myös enemmän luomua suomalaisten ruokapöytiin.

Nimim. Luomua kaikille!