Mitä peruskoulun jälkeen?

Joka kevät järjestettävä haku ammatillisiin kouluihin ja lukioihin on tällä viikolla yhdeksäsluokkalaisille ajankohtainen. Päätös on monille vaikea, mutta avuliaat opomme paimentavat jokaisen oppilaan yhteishaun läpi. Muutama oppilas kerrallaan on käynyt täyttämässä hakukaavakkeensa sähköisesti opojen johdolla, ja talviloman jälkeen vielä viimeisetkin käyvät hoitamassa asian.

Opettajakuntamme toivottaa kaikille yseillemme kovasti onnea ja menestystä valintojensa kanssa!

 Olo on helpottunut, yhteishaku on nyt tehty!

Seiskojen tyynyprojekti

Viime vuoden onnistuneen yhteistyön innostamana toteutimme jälleen kuviksen ja tekstiilityön yhteisen tyynyprojektin. Tänä vuonna kuitenkin laajensimme projektia myös äidinkielen ja kielten puolelle oppilaiden tekstinmuotoilutyötä helpottamaan. Oppilaat aloittivat tyynyyn tulevan tekstin ideoinnin äidinkielen tunnilla, jossa perehdyttiin aforismin, satiirin ja vastamainoksen erityispiirteisiin. Jokainen oppilas muotoili tekstin omien suunnitelmiensa mukaisesti, minkä jälkeen tekstit siirtyivät kielten tunneille käännettäväksi englanniksi tai mahdollisesti jollekin muullekin kielelle.

Tekstin rinnalle oppilaat valitsivat itse ottamansa kuvan. Oppilaat saapuivat kuvataiteen tunnille mukanaan kuva sekä tekstisuunnitelma suomeksi ja vieraalle kielelle käännettynä. Tutustuimme typografian perusteisiin ja Gimp-kuvankäsittelyohjelman ominaisuuksiin muokkaamalla kuvan perussäätöjä sekä liitimme kuvan päälle valmiiksi mietityn tekstin.

Valmis kuvatiedosto siirtyi kuviksesta tekstiilityön tunnille. Tästä alkoikin monta työvaihetta:

Kuva tulostetaan kangasarkille mustesuihkutulostimella. 

 

 

     Kuvasta pestään irtoväri pois, se kuivatetaan ja silitetään.

                                       

 

Kuvakankaan avulla valitaan työhön sopivat kankaat.

 

 

Hyvän suunnitelman avulla on helppo toteuttaa työ.

 

 Kuvan värit toistuvat kangasvalinnoissa.

Huolellinen työskentely tuottaa hyvän lopputuloksen.

 

Työn valmistuessa opitaan mm. tilkkutyötekniikoiden käyttöä ompelussa.

 

Suunnitelmaa pystyy muuttamaan vielä työskentelyn aikana, jos tarve vaatii.

 

Tyynyn etupuolen kangas on valmis!

 

Seuraavaksi valitaan, leikataan ja ommellaan tyynyn taustakangas. 

 

Lopuksi tyyny täytetään vanulla. Käsin ompelun taitoa tarvitaan täyttöaukon sulkemisessa.

 

 

 

 Ensimmäiset tyynyt valmistuivat!

 

 

Hyvää ystävänpäivää!

Perinteiseen tapaan juhlimme ystävänpäivää Soppeenharjulla iloisissa tunnelmissa.

 

Tänä vuonna ystävänpäivä osui sunnuntaille, mutta vietimme sitä jo perjantaina 12.2.

Tukioppilaat olivat etukäteen askarrelleet koko koulun väelle kaulaan ripustettavat paperisydämet, joihin halauksen jakanut sai kirjoittaa nimensä. Sydämet täyttyivät ripeään tahtiin, osalla tarvittiin jo paperin kääntöpuolta.

 

Päivä huipentui ystävänpäivän tanssiaisiin. Tapahtumaa on jännitetty etukäteen jo parin viikon ajan. Koko koulun oppilaat ovat tänäkin vuonna ahkerasti harjoitelleet tansseja liikuntatunneilla ja yhdeksäsluokkalaiset ovat valmistautuneet pukeutumaan parhaimpiinsa. Juhlasalissa pyörähtelikin huipputyylikkäitä nuoria herroja ja neitejä.

 

Eri luokka-asteet esittivät ensin omat perinteiset tanssinsa reippaiden aplodien kannustamina. Tämän jälkeen oppilaat aloittivat musiikkiryhmien bändien tahdissa vapaamuotoisemman hauskanpidon. Uudet valot toivat tunnelmaa, ja letkajenkka oli hauskaa.

 

 

Kiitos kaikille päivän onnistumiseen vaikuttaneille!! <3

 

112 Nou Hätä! -päivä

112 -päivä on eri Suomen turvallisuustoimijoiden yhteinen kampanja arjen turvallisuuden parantamiseksi. Kampanjassa halutaan kiinnittää suomalaisten huomio tapaturmien ja vahinkojen ennaltaehkäisyyn kotona, töissä ja vapaa-ajalla. Kyse on pienistä arjen teoista ja valinnoista, jolla jokainen voi parantaa omaa ja läheistensä turvallisuutta.





Monivuotisen perinteen mukaan koulussamme järjestettiin 112 -päivän erikoisohjelma 8. luokille. Kasiluokkalaiset kiersivät oman luokkansa kanssa kuusi rastia, joissa eri toimijat järjestivät päivän teemaan liittyviä opetustuokioita ja tietoiskuja.

Pelastuslaitoksen tehtävärastilla meille näytettiin esim. kuinka palamaan syttynyt öljykattila sammutetaan sammutuspeitteellä. Jokainen oppilas (ja opettaja) sai myös itse kokeilla sammuttamista, ja hyvinhän se sujuikin.

Harjoittelimme myös vaahtosammuttimen käyttöä.

 Saimme tutustua Ylöjärven VPK:n upeaan sammutusautoon.

Zopperolla nuorisotoimen ja tukarien järjestämällä kotirastilla opimme sitomaan haavoja ja nyrjähtäneitä nilkkoja, välttämään vaaratilanteita keittiössä, auttamaan tajutonta henkilöä sekä paniikkikohtauksen saanutta.

Turvallisuuskävelyrastilla mietimme, mitä tulisi tehdä, mikäli koulupäivän aikana tulisi palohälytys. Jakauduimme pieniin ryhmiin ja paikansimme koulurakennuksesta kaikki palovaroittimet, palopostit ja hätäpoistumistiet sekä merkitsimme ne koulun pohjapiirrokseen.

SPR:n pisteellä saatiin ohjeet hätänumeroon soittamiseen. Harjoittelimme käytännössä myös kylkiasentoon kääntämistä sekä opiskelimme ensiavun antamista opetusvideolta.

Seurakunnan järjestämällä rastilla teimme kuuntelemisen ja vuorovaikutuksen pariharjoituksia. Saimme kuulla eri tahoista, joihin voi ottaa yhteyttä kriisitilanteessa tai jonkin asian painaessa mieltä.

Nou hätä! -kampanjan rastilla teimme erilaisiin hätätilanteisiin liittyviä tehtäviä tietokoneluokassa ja katsoimme niihin liittyviä lyhyitä videoita.

Tänäkin vuonna 112-päivä sujui turvallisesti ja taas uusi vuosikerta yläkoululaisia on saanut kattavan tieto- ja taitolisän erilaisten hätätilanteiden hallinnan perusteisiin. Suuret kiitokset yhteistyökumppaneillemme, järjestäjille sekä tietysti reippaille oppilaillemme!

Miten selvitä köyhyydestä?

Etiikan tunnilla ysiluokkalaiset samaistuivat tunnin verran kehitysmaan maanviljelijän oloihin. Mitä tehdä, kun kuivuus vie koko sadon ja viisihenkisen perheen elanto on kiinni vehnäsadossa? 

 

Kouluttamattoman on vaikea tietää, mitkä ovat oikeita valintoja. Lähettääkö lapsi kalliiseen kouluun vai hankkimaan lisätienestejä kaupunkiin...

Entä jos hankkisi elannon turvaksi elefantin? Mutta mitä tehdä, kun iso investointi menehtyy sisällissodan alettua? Entä suostunko ottamaan pellolle säilytettäväksi vaarallista jätettä pientä korvausta vastaan?

Vaan onneksi joskus kohtalo on myötäinen ja valinnat osuvat kohdalleen. Koulutus ja hyvä terveys osoittautuivat elinehdoiksi.

 

 Köyhyydestä selviämiseen ei aina lujakaan yrittäminen riitä. Voit vaikka havaita sen itse osoitteessa:

 

3rdworldfarmer.com

Maistuisiko pulla pula-ajan tapaan?

Toteutimme yhteisprojektin historian ja kotitalouden kesken. Historian opettajamme Ari Kuusisto esitti idean, että tutustuisimme pula-ajan herkkuihin käytännön kautta. Niinpä kasiluokkalaiset leipoivatkin pula-ajan pullaa alkuperäisellä reseptillä Elina-open kanssa; tosin tuorehiiva korvattiin kuivahiivalla sekä lisättiin tilkka öljyä leipomista helpottamaan. Historian tunneilla sitten maisteltiin pullaa mehun kera. 

Oppilaiden kommentteja pullasta olivat mm. "Hieman kuivaa", "Maistuu sämpylältä!", "Ihan hyvää oli", "******n hyvää!".

 Porkkana toimi pula-ajan makeutusaineena.

 Pojat olivat innoissaan projektista.

 Taikinan alustusta

Hieman muokattu pullaohje.

Hyvä kohottaminen on tärkeää!

Valmista pullaa

Pulla maistuu levitteen kera, mutta pula-aikaan voita oli harvoin saatavilla.

Sanomalehtiviikkoa ja monenlaisia mediatekstejä

Koulujen perinteinen sanomalehtiviikko käynnistyi jälleen! Sanomalehtiä hyödynnetään taas pitkin viikkoa monen eri oppiaineen opetuksessa. Tänä vuonna sanomalehtiviikon valtakunnallisena teemana on median luotettavuus. Lisäksi eri luokka-asteilla perehdytään mm. kuvien tulkintaan ja uutisen rakenteeseen sekä opiskellaan median eri tekstilajien tunnistamista ja tuottamista pari- ja ryhmätöiden avulla.

Kasit ovat pitkin lukuvuotta hioneet äidinkielen tunneilla sekä mediataitojaan että viestintä- ja vuorovaikutustaitojaan mm. väittelemällä, keskustelemalla ja ottamalla kantaa ajankohtaisiin aiheisiin. Kantaa ottavina tekstilajeina on kirjoitettu mm. erilaisia arvosteluja, mielipidetekstejä sekä vastineita toisten kirjoittamiin teksteihin.

 Mielipiteitä on hyvä osata ilmaista myös kirjallisesti.

 Seiskat löysivät kuvia, joista tulee hyvälle tuulelle.

 Sanomalehdessä käytetään kuvia ja tekstejä erilaisiin tarkoituksiin - mihin?

 Parityö saattaa antaa uusia näkökulmia asioihin...

...ja yhdessä tehden onnistuvat laajemmatkin tehtävät.

Aiheiden kirjo mielipideteksteissä on ollut perinteiseen tapaan laaja, ja kantaa on otettu esim. koulupäivien pituuteen, liian varhaisiin aamuherätyksiin, mopoautojen hinnoitteluun, liikenneturvallisuuteen, elokuvien ikärajoihin, smurffilimsan väriin ja energiajuomien käyttöön… On hienoa, että meidän oppilailtamme löytyy mielipiteitä! Julkaisemme sanomalehtiviikon kunniaksi blogissa viisi näytettä syksyn ensimmäisestä tekstisadosta.

Lukekaa enemmän!

Luen paljon kirjoja - fantasiaa, sci-fiä ja sarjakuvia. Olen huomannut, että monet ikäiseni nuoret eivät lue juuri lainkaan, ja jos lukevat, niin lukeminen on lähes poikkeuksetta pelkkää sarjakuvaa. Olen huolestunut tästä kehityksestä.  

Miksi kirjat ovat nuorten mielestä niin ikävystyttäviä? Onko Netflix vienyt nuorilta lukemisen ilon? Nuoret katsovat mieluummin elokuvia kahdeksalla eurolla kuussa kuin lukevat. Otetaan nyt esimerkiksi tämä tilanne: Nuori tulee koulusta kotiin, lysähtää sohvalle ja ottaa tabletin käteensä. Seuraavat 6-8 tuntia kuluvat elokuvien parissa ja loppujen lopuksi hän ei muista edes katsomiensa elokuvien juonia. Nuori, tärkeässä kehityksen vaiheessa oleva ihminen, eli toisin sanoen teini, nukahtaa lopulta pikkutunneilla tabletin ääreen.

Kirja on turvallisempi vaihtoehto. Kirjassa on tietty määrä sivuja, joten se ei ole ns. ”loppumaton” viihteen lähde, eli samaa kirjaa ei voi lukea ikuisesti (tai no voi, mutta uskon, että se ei kannata…). Kirja kehittää mielikuvitusta, mutta elokuvan juonen saattaa unohtaa kymmenen minuuttia katsomisen jälkeen.  Lopuksi voidaan todeta, että kirja on laaja käsite, eikä vain kasa paperia kansien välissä.  

Nyt kirja käteen ja lukemaan!

Nimim. Lukemus Reatardus

                                                                                         

Miksi ihmiset eivät käytä kypärää?

Miksi ihmeessä ihmiset eivät käytä kypärää? Monen mielestä se on epämukava, mutta vaarannatko tosiaankin henkesi mukavuuden takia? Minä en ainakaan! Ja sitten on niitä, jonka mielestä on ”kovaa” pyöräillä ilman kypärää. Mitä järkeä siinä on? Ei mitään minun mielestäni!
Vaikka kypärä on vain styroksia, silti se voi pelastaa henkesi, jos vaikka kaadut pyörällä. Miksi käytät kypärää, kun ajat mopolla mutta et silloin, kun ajat pyörällä? Miksi? Kypärä voi pelastaa henkesi molemmilla ajoneuvoilla.
Pyöräilykypärä maksaa korkeintaan 10 euroa ja mopokypärä maksaa noin 50 euroa. Pyöräilykypärä on halvempi ja helppokäyttöisempi, joten miksi et vain käyttäisi sitä, kun kerran käytät mopokypärääkin? Ihmiset, ajatelkaa omaa parastanne!

Nimim. Kypärät on koville

                                                                                             

Skeittiparkit eivät ole leikkipaikkoja!

Skeittiparkkien rauha on rikottu. Kun nykyisin menet parkille, et enää näe skeittaajia ja scoottaajia odottamassa omaa vuoroaan. Näet ison sekamelskan, jossa on jopa pieniä lapsia liikkumassa potkupyörillä, scooteilla, pyörillä, juosten ja monilla muilla skeittiparkeille kuulumattomilla tavoilla.
En kiistä, etteivätkö nuoremmatkin saisi tulla skeittiparkeille harjoittelemaan, mutta eivät potkupyörät ja pyörät kuulu parkeille. Vanhemmat, miettikää nyt! Ette varmaankaan laittaisi lastanne jalkapallo-tai jääkiekkopelin keskelle.

Kun katsoo skeittiparkkia, missä on pelkkiä skeittaajia, meininki on järjestelmällistä. Porukka osaa väistää toisiaan eikä jää seisomaan keskelle. Tässä tekstissä en siis kiellä skeittiparkille tuloa, mutta miettikää kaksi kertaa, ennen kuin tuotte parkille perheen pienempiä.

Nimim. Turhautunut skeittaaja

                                                                                              

Koulupäivien lyhentäminen helpottaisi elämää

Herätys soi kuudelta ja kotiin tullaan neljältä. Lähes koko päivä menee koulunpenkillä istumiseen ja kirjoittamiseen. Nuoria kehotetaan olemaan aktiivisia liikkumaan, mutta viikosta jopa yli 30 tuntia menee pelkästään istumiseen.  

Pitkät koulupäivät stressaavat oppilaita ja keskittyminen on monille vaikeaa. Loppupäivästä ei jaksa enää opiskella täydellä teholla, joten asioita ei opi kunnolla.  

Aikaa ei jää omiin harrastuksiin, sillä koulun jälkeen pitää tehdä vielä läksyt ja valmistautua koeviikkoon. Illalla on jo niin väsynyt, ettei jaksa tehdä mitään erikoista. Ainakin itse olen niin uupunut raskaan koulupäivän jälkeen, että illalla en jaksa tehdä muuta kuin pakolliset hommat. 
Jos koulupäiviä lyhennettäisiin, niin aikaa jäisi enemmän esimerkiksi liikuntaan ja harrastuksiin. Myös opiskelu olisi helpompaa ja koulukaan ei olisi välttämättä täynnä valittavia ja väsyneitä oppilaita.  

Nimim. Väsynyt oppilas

                                                                                                 

Luomua halvemmalla!

Käyn viikottain isäni kanssa ruokakaupassa, milloin missäkin. Kaikki ketjut on käyty läpi K- ja S-ryhmistä Suomen lähikauppoihin. Kaupat ovat hyvin erilaisia, Prismasta saa elektroniikkaa, vaatteita sekä ruokaa kelpo hintaan ja Siwasta peruselintarvikkeita iltamyöhään hieman isommalla hintalapulla, mutta silti kaikissa kaupoissa luomutuotteet maksavat maltaita.

Minkä takia luomutuotteet maksavat niin paljon? On outoa ajatella, että luomuporkkanapussi, joka pilaantuu nopeammin kuin ”ei-luomu” tai luomusipsipussi, joka on miltei puolet pienempi kuin muut, ovat jopa puolet hintavampia ”luomuttomiin” vaihtoehtoihin verrattuna! Samaan aikaan puhutaan kestävästä kehityksestä, ilman saastumisesta ja luonnon säästämisestä.

Luomun korkeampi hinta johtuu tietenkin monista asioista, kuten pienemmistä sadoista ja karjatilan isoimmista kuluista. Tällä hetkellä luomutuotteiden hintoja ei voi laskea ilman maatilojen, viljelijöiden ja karjankasvattajien vararikkoa. Suomen hallituksen pitäisi myöntää heille tukipaketteja, jotta saisimme luomutuotteiden hinnat kohtuullisemmiksi ilman, että yrittäjät, jotka valmistavat näitä luomutuotteita, joutuvat kärsimään. Näin saisimme myös enemmän luomua suomalaisten ruokapöytiin.

Nimim. Luomua kaikille!