Kasien mielipidetekstejä

Tätä mieltä!

Vuorentaustan yläluokkien kahdeksasluokkalaiset ovat harjoitelleet mielipiteen ilmaisemista ja perustelemista suullisesti ja kirjallisesti eri tekstilajien avulla pitkin lukuvuotta. Samalla on tullut todistetuksi, että nuoretkin seuraavat aikamme ilmiöitä ja uutistapahtumia, pohtivat näkemäänsä ja kuulemaansa ja osaavat ilmaista asioista omia perusteltuja mielipiteitään. Julkaisemmekin nyt lähestyvän kesäloman kunniaksi blogissa mielipidetekstejä kahdeksasluokkalaisilta. 

Naisten oikeuksien puolesta!

Eikö naisten oikeuksien puolesta todellakaan tarvitse enää nykypäivänä taistella? Moni ajattelee näin, mutta se ei ole totta!

   Kaikkialla maailmassa ei ole itsestään selvää, että naiset saavat käydä töissä, äänestää vaaleissa tai edes poistua kotoaan ilman aviomiehen tai isän lupaa. Joissakin maissa raiskaus ei ole vieläkään rikos ja aviomiehen on suositeltavaa kurittaa vaimoaan väkivaltaisesti. Tällaista on joidenkin naisten elämä vielä nytkin, vaikka lähestymme jo 2020-lukua.

   Minun mielestäni naisia sortavien valtioiden ja uskonlahkojen toimintaan tulisi puuttua, sillä kaikki ansaitsevat ihmisoikeudet. Ei ole niiden tyttöjen ja naisten vika, että he sattuivat syntymään sellaiseen maahan, jossa ei ymmärretä naisten ja miesten olevan samanarvoisia.

Ja vaikka Suomessa ongelmat eivät ole niin suuria kuin esimerkiksi monissa arabimaissa, ongelmia on silti. Liian moni tyttö ja nainen joutuu kokemaan väheksyntää sukupuolensa takia koulu-, harrastus- tai työelämässä. Liian moni tyttö ja nainen joutuu kokemaan seksuaalista häirintää ja ei ehkä uskalla edes kertoa siitä kellekään.

   Koko ajan otetaan askelia parempaan suuntaan, esimerkkeinä metoo-kampanja sekä se, että viime syksynä Saudi-Arabiassa poistettiin naisilta autolla-ajokielto, mutta kehityksen on jatkuttava. Missään tutkimuksessa ei ole todistettu miehen olevan parempi ja tärkeämpi kuin nainen, joten naisten sortamiselle ei ole mitään perusteita. Koko maailman olisi jo aika herätä nykyaikaan ja ymmärtää kaikkien ihmisten olevan samanarvoisia ja yhtä tärkeitä.

Kirj. Emilja, 8.A

Maapallo hukkuu muoviin!

Ajatelkaa niitä jättimäisiä roskalauttoja valtamerillä! Muovia tungetaan joka paikkaan ja sitä vain heitetään luontoon.

   Nykyään kaikki pakataan muoviin. Elintarvikkeissa muovin käyttö on kyllä ihan ymmärrettävää, koska eihän jauhelihaa voi pahvilaatikkoon survoa, mutta Lego-paketissakin on pahvilaatikon sisällä kymmenen erilaista muovipussia, mihin Legot on pakattu. Myös kauppojen muovikassit pitäisi kieltää ja pahvikasseja pitäisi tulla lisää.

   Kinder-munat ovat hyvä esimerkki meidän ongelmastamme. Niissä on vain 20g suklaata ja loput tuotteesta on pelkkää muovikrääsää. Kyllä, lapset pitävät Kinder-munista tulevista leluista, ainakin hetken. Lelulla leikitään muutama minuutti ja sitten se jää lojumaan lattialle roskiin poimittavaksi. Kinder-suklaa on hyvää, mutta sitä myydään muutenkin kuin vain munissa. Miksi ei ostaisi lapselle mieluummin kunnon lelua ja hyvää, roskatonta suklaata?

   Meidän kaikkien pitäisi yhteistoiminnalla ja omilla valinnoillamme pysäyttää muovin maailmankaappaus!                                                                       

Kirj. R.J. 8. A

Kesätyö haastattelulla

Kesätöiden haku netissä on hankalaa ja turhauttavaa. Nykyään oletetaan, että kaikki asiat on helpompi hoitaa teknisillä laitteilla, mutta niin ei aina ole.

   Olen hakenut tulevalle kesälle ahkerasti kesätöitä. Melkein kaikkiin hain nettihakemuksella ja sähköpostilla, jonnekin jätin kirjallisen hakemuksen. Nettihakemuksia tehdessä pitää eri sivustoille tehdä käyttäjätunnuksia, joita ei myöhemmin tarvita. Nettihakemukset vaativat täyttämään kaikki kohdat ja sivustot lagaavat jatkuvasti.

   Minun mielestäni olisi paljon parempi, jos kesätöitä hakiessa pääsisi työhaastatteluun. Silloin töihin ottaja saisi oikeanlaisen kuvan hakijasta ja hänen luonteestaan.

   Ymmärrän sen, että netin kautta lähetettyjä hakemuksia on helpompi käydä läpi ja käsitellä, mutta uskon, että haastattelun perusteella voitaisiin valita sellainen hakija, joka on oikeasti kiinnostunut työstä. Kaiken lisäksi nettihakemuksessa voi valehdella.

   Kesätyöhaastattelut olisivat hyvää harjoitusta tulevaisuuden työn hakemista ajatellen. Silloin nuori saisi kokemusta haastatteluista.

Kirj. E. K. 8.A

Eroon ennakkoluuloista!

Stereotypioihin törmää nykyään kaikkialla, sekä netissä että oikeassa elämässä. Ne myös vaikuttavat vahvasti mielipiteisiimme sekä muista ihmisistä että myös meistä itsestämme. Ne voivat olla täysin hatusta vedettyjä tai pohjautua faktoihin. Kuitenkin jokainen ihminen on yksilö ja on monia, jotka eivät ollenkaan ”osu” heihin kohdistettuihin stereotypioihin. Ne voivat pahimmissa tapauksissa olla erittäin vahingollisia.

   Esimerkkejä stereotypioista ovat mm. aasialaisten kutsuminen kiinalaisiksi (joka kuitenkin on vain yksi kansallisuus, johon Kiinan alueellakaan asuvista aasialaisista kaikki eivät kuulu), suomalaisten melankolisuus, saamelaisten likaisuus, kaikkien ruotsalaisten homous ja kaikkien aasialaisten saman näköisyys. Mikään noista edellä mainituista ei ole totta, sillä kaikissa kansalaisuuksissa on erilaisia ihmisiä. Esim. aasialaisia ovat kiinalaiset, korealaiset, intialaiset, kazakstanilaiset jne. Ja kaikki näyttävät erilaisilta. On totta, että esim. kiinalaisilla, korealaisilla ja japanilaisilla on samankaltaisia piirteitä ulkonäössä, mutta erojakin on paljon. Ja myös kaikki kiinalaiset ovat keskenään erinäköisiä, paitsi identtiset kaksoset. Ja me suomalaiset olemme tutkitusti maailman onnellisin kansa, joten ei sekään nyt aivan osuvin stereotypia ole.

   Mielestäni on suorastaan idioottimaista luokitella ihminen stereotypioiden perusteella. Sellainen ei hyödytä ketään, päinvastoin, ja se voi olla jopa rasistista. Esimerkiksi se naapurintyttö, joka käyttää hijabia. Hän ei ole terroristi, hän ei ole arabi, hän ei ehkä edes osaa puhua arabiaa, hänen molemmat vanhempansakin ovat saattaneet syntyä Suomessa, ja he puhuvat kotona suomea. Ehkä hän onkin aasialaistaustainen ja hänen sukunsa on lähtöisin Malesiasta. Hänellä on Suomen kansalaisuus. Hänet leimataan aina pohjattomien stereotypioiden pohjalta.

   Eikö olisikin jo aika kohdata jokainen ihminen omana itsenään, yksilönä? Ei enää ärsyttävää ja vahingollista yleistämistä, niin kaikilla olisi mukavampaa. Ja jos lakkaisit tekemästä mielikuvia jostakusta stereotypioiden perusteella, saattaisit saada jopa uuden ystävän.

Nimim. Yksilö

Katsomalla oppiminen sujuu!

Tiedätte varmaan sen tilanteen, kun pänttäätte sanoja taas seuraavaan sanakokeeseen, ja ensi kuussa suuri osa sanoista onkin jo unohtunut. Varsinkin jos opiskelu stressaa, niin sanakokeisiin lukeminen ei takuulla ole hauskaa. Ja jos joku asia ei ole hauskaa, niin ei välttämättä ole myöskään kiinnostunut siitä, ja näin tylsän tuntuiset sanat unohtuvat.

   Kielten tunneilla (ja muillakin tunneilla!) videoita katsoessa monella nykynuorella on hauskempaa kuin esim. tehtäviä tehdessä tai sanakokeiden parissa. Videoista oppii ja kuulee uusia sanoja ja ilmauksia, joita voitaisiin kirjoittaa ylös. Videon katsominen on myös rentoa puuhaa, mikä on hyväksi kaikelle ylimääräiselle stressille. Oppilaat myös harvemmin meluavat videon aikana.

   Mielestäni kouluissa siis voitaisiin lisätä videoiden katsomista kielten tunneilla, sillä itsekin opin englannin kielen perustan videoita katsoessa jo ennen koulun englannin tunteja. Myös opettajat voisivat hyötyä oppilaiden katsoessa videota, koska tuskin tarvitsisi huutaa kenellekään.

   Kuitenkaan kaikkien tuntien ei tarvitsisi olla pelkkää videon katsomista, sillä pitäähän esim. kielioppikin käydä läpi. Toinen hyvä vaihtoehto olisi lyhyiden tarinoiden lukeminen aina silloin tällöin tekstikirjan kappaleen lisäksi.

   Toivoisin siis, että videoiden katselua kielten tunneilla lisättäisiin, koska siinä on paljon hyviä puolia ja hyötyä. Pidemmistä videoista voitaisiin lopuksi kysellä kysymyksiä, pitää Kahoot!-visoja tai vaikkapa pienehkö koe.

Kirj. J. O. 8.D

Kuinka paljon kärsimystä todella aiheutamme eläimille?

Turkistarhaus on hyvin yleistä Suomessa, ja siihen kuolee noin neljä miljoonaa turkiseläintä yhden syksyn aikana. Turkistarhaus on toki vuosien aikana maassamme vähentynyt, mutta vielä nykyäänkin Suomessa on noin 900 turkistarhaa. Takeissa käytetyt nahkat ja turkikset eivät ole vain ja ainoastaan turkistuotannon ylijäämäpaloja, vaikka niin moni uskookin. Somistustuotanto on iso osa turkistuotannossa. Ehkä nyt omatuntoasi kolkuttaa? Kenties sinun takkisi on valmistettu noin kymmenen turkiseläimen nahasta?

   Vaikka vuonna 2005 turkistarhoissa aloitettiin sertifiointi, jolla on luvattu taata eläinten hyvinvointi, niin tavoite ei kuitenkaan ole toteutunut, ja elämä turkistarhoissa ei ole lähelläkään eläinten luonnollista elinympäristöä. Turkistarhojen on lähes mahdotonta olla taloudellisesti kannattavia ja eläinten lajityypillisen elämän kannalta hyviä.

    Turkistarhauksen haitat ovat hyötyjä suuremmat. Taloudellisuus ja ihmisten työ menevät eläinten edelle. Miksi? Turkistarhauksen ehkä ainoat hyvät puolet ovat taloudellinen ja yhteiskunnallinen hyvä, joihin voitaisiin saada muitakin ratkaisuja. Nykyään turkistarhaus työllistää yhä vähemmän ihmisiä, joten heille voisi olla mahdollista löytää muita työpaikkoja yhteiskunnan hyväksi. Näin sekä eläimet että ihmiset hyötyisivät. Haittapuolia on taas paljon: muun muassa eläimiä laiminlyödään ja turkistarhaus on myös hyvin epäekologista. Eläinten olot ovat kamalat. Tilat ovat pieniä häkkejä, joissa ei yleensä ole tilaa täyttää lajityypillisiä tarpeita ja ominaisuuksia myös virikkeitä on hyvin vähän saati lainkaan. Monista eläimistä tulee myös hyvin häiriintyneitä huonojen tilojen myötä.

   On kamalaa ajatella, miten ihminen voi olla niinkin julma, joko tarkoituksella tai sitten vahingossa. Ihmisten olisi tärkeää ymmärtää, kuinka paljon ja kuinka useat eläimet kärsivät heidän vaikkapa takkinsa takia. Mikä määrittelee, että ihmiset voivat käyttää eläimiä hyväkseen ja ovat niin sanotusti ylemmässä asemassa?

   Monilla ihmisillä on eriäviä mielipiteitä eläintarhoista ja niiden tilavuudesta, mutta tuleeko kukaan ajatelleeksi turkistarhojen ahdasta kokoa? Ne ovat huomattavasti pienempiä verrattuna eläintarhoihin. Turkistarhat ovat ikään kuin piileskelevä totuus, jota harva miettii, mutta jossain se todella piilee. Kukaan ei ansaitse tulla kohdelluksi niin kuin eläimet turkistarhoilla tulevat, eivät ihmiset, ei eläimet, ei mikään eikä kukaan.

    Voimme yhdessä vähentää turkistarhausta, vähentämällä tuotteiden ostoa ja käyttöä, jotka ovat jotenkin peräisin turkistarhoilta. Mikäli haluaa varmistua vaatteen turkittomuudesta, kannattaa suosia turkittomuuteen sitoutuneita vaateliikkeitä.

Kirj. O.K. 8D

Onko ratsastus urheilua?

Miksi ihmiset sanovat, että ratsastus ei ole urheilua?

- Monet ihmiset sanovat aina, että "ratsastus ei ole urheilua". He eivät silti perustele sanomistaan millään. Monet ratsastajat kuulevat aina ilkeitä kommentteja lajinsa takia. Usein tämän syynä on haukkujan tietämättömyys lajia kohtaan. Ihmiset sanovat, että ratsastus ei ole urheilua, että se on helppoa ja ratsastajat vain istuvat hevosen selässä. Jos asia olisi näin, niin miten hevonen silloin osaisi liikkua itsestään tiettyjä lihaksia käyttäen, tietyssä muodossa, tiettyjä reittejä? Miksi ratsastajat tulevat pitkän estevalmennuksen jälkeen hikisinä ja lihakset hapoilla talliin? Miksi ratsastuksessa kilpaillaan kansallisella tasolla ja se on Olympialaji? 

   On tietenkin ero vasta-alkaneen aloittelijan sekä korkean luokan ratsastajan välillä, mutta parhaimmillaan ratsastus on urheilua. Ratsastus on monipuolinen, ympärivuotuinen liikuntamuoto, joka parantaa kuntoa ja kehittää mm. tasapainoa ja rytmitajua. Ratsastuksen etuna fyysisen terveyden lisäksi on psyykkinen terveys. Rakkaus hevosia kohtaan on sanoinkuvailemattoman suurta. Ratsastus ei ole pelkkää "selässä istumista" tai helppoa, vaan se on vaativaa, koska ratsastajan täytyy olla samaan aikaan rauhallinen ja rento, mutta samaan aikaan yhteistyössä hevosen kanssa ja olla johtaja hevoselle.    Ratsastajat tarvitsevat hyvän fyysisen kunnon, sekä kehonhallintakykyä."Parhaimmillaan ratsukon eli hevosen ja ratsastajan välinen yhteistyö on niin saumatonta, että hevonen näyttää suorittavan liikkeet vain ajatuksen voimalla. Ratsastajan ja hevosen vuorovaikutus on eleetöntä ja katsojan silmään lähes näkymätöntä "- näin toteaa Suomen ratsastajainliiton jäsen. Toisin sanoen ratsastaja on onnistunut, jos ihmisten silmään se näyttää vain "selässä istumiselta", mitä se ei oikeasti ole. Ratsastuksessa ratsastaja pyrkii ohjaamaan hevosta pelkällä istunnallaan ja avuillaan. 

   Mielestäni ratsastajien haukkuminen on todella väärin ja ratsastus todellakin on urheilua. Mitä pahaa on omistaa hyvä kehonhallintakyky, tasapaino ja lihaskunto, kuten myös rakkaus hevosia kohtaan? Siksi pyydänkin sinua miettimään, uskaltaisitko itse toimia joka päivä kolme kertaa itsesi kokoisen hevosen kanssa? Luottaisitko 100%:sti eläimeen, joka voisi tappaa sinut sekunneissa, eläimeen joka ei puhu edes samaa kieltä kanssasi? Hyppäisitkö 2 m:n korkuisia esteitä täydessä laukassa, vaikka voisit pudota milloin vain? Uhraisitko koko vapaa-aikasi lajille vain, koska rakastat sitä niin paljon? Lopettakaa ratsastajien haukkuminen, sillä ratsastus on urheilua.

Kirj. S. J. 8. D

Lukuviikko2018 - kirjavinkkari Tornitiellä 16.4.2018

Lukuviikko 2018 - 16.-22.4.2018

Lukuviikkoa vietetään ympäri Suomen lukemattomilla eri tavoilla. Viime vuonna Lukuviikon aikana järjestettiin yli 100 tapahtumaa.

Lukukeskus kokoaa myös aina Lukuviikon yhteydessä joka vuosi eri tutkimuksista 10 faktaa lukemisesta, jotka selvittävät suomalaisten lukutaitoa ja suhtautumista lukemiseen. Muutama vuosi sitten eli 2015 faktoja koottiin 10 + 1 - ja niistä tuo viimeinen fakta tai oikeastaan kysymys on yhä ajankohtaisempi vuosi vuodelta.

Tässä vielä nuo 10 + 1 faktaa lukemisesta

1. Suomalaiset ovat lukukansaa – vielä.
2. Hyvä lukutaito on kansakunnan menestystekijä.
3. Suomalaisnuorten lukutaito lipsuu maailman huipulta.
4. Huippulukijat hupenevat, vaikeuksissa jo joka kymmenes.
5. Lukutaidon taso ja tasa-arvo voidaan yhdistää.
6. Poikien lukutaito jää rajusti jälkeen tyttöjen tasosta.
7. Luottamus lukutaitoon luodaan kotona.
8. Perheen lukuleikki ja itsekin kirjaan tarttuvat vanhemmat kasvattavat lapsesta lukijan.
9. Maahanmuuttajat tarvitsevat erityistoimia.
10. Suomen ruotsinkielisten vähemmistöasema vaikuttaa lukutaitoon. – Språklig utsatthet påverkar läsförmågan I Svenskfinland.
+ 1 Miten saada nuoret tarttumaan kirjaan?

Ja kuin vastauksena tuohon viimeiseen kysymykseen on Vuorentaustan koululla jo useita vuosia aina näin Lukuviikolla vieraillut kirjavinkkari Matti Karjalainen Lielahden kirjastolta kertomassa koulumme kahdeksasluokkalaisille kiinnostavista kirjoista ja siten innostavasti houkutellut heitä tarttumaan kirjaan.

Kuulimme oppitunnin ajan kestäneiden kirjavinkkausten aikana kymmenkunnasta kiinnostavasta kirjasta esittelyn ja katkelmia. Moni intoutuikin ottamaan itselleen kaikista vinkatuista kirjoista ja paristakymmenestä muusta vinkkaamisen arvoisesta kirjasta kertovan esitteen.

Matin ääneen lukemat katkelmat kirjoista saivat kahdeksasluokkalaisemme kuuntelemaan herpaantumatta. Kirjojen tarinat vievät mukanaan!

LUE ENEMMÄN -  LUULET VÄHEMMÄN!

Taidetestaajat kuuntelemassa Tapiola Sinfoniettaa ja Felix Zengeriä

Vuorentaustan koulun kaikki 8.-luokkalaiset olivat torstaina 8.2.2018 Espoon kulttuurikeskuksessa Tapiola Sinfoniettan vieraina Taidetestaajat-hankkeen Klasaribasari-konsertissa, jossa saimme nauttia niin klassisen kauniista Beethovenin musiikista kuin Felix Zengerin beatboksauksesta.

Lopuksi kuulimme vielä nykysäveltäjä Arttu Takalon upean Beethovenin rakkauskirjeisiin perustuvan Where Will I Lay My Heart? -sävellyksen.

Koko koulupäivän vienyt konserttimatkamme oli oikein mukavaa vaihtelua tavalliseen koulutyön arkeen - eikä klassinen musiikkikaan kuulostanut yhtään hullummalta... Kiitos Tapiola Sinfonietta!

Suomi 100 tanssiaiset!

Vuorentaustan koululla tanssittiin vauhdikkaasti Suomi seuraavalle vuosisadalle!

Juhlimme Suomi 100 -hengessä päivätanssiaisilla ja illalla tanssiaisjuhlalla, jonne kaikki vanhemmat, sukulaiset ja vuorentaustalaiset olivat tervetulleita!

Kasper Janssonin (tampereentapahtumatekniikka.fi) ohjaamat valot loivat hienon tunnelman...

...ja liikkuva koulu näytti upealta.

  

Suomalaisen ja ulkomaisenkin musiikin maailmaan meitä johdatteli 

kokenut juontajapari Helka ja Niko

Tunnelman takasivat todella taidokkaat koulumme yhtyeet ja 

kokoonpanot vaihtuvien solistien johdolla. Mitä taituruutta!!!

Jopa ihana lukiolaistrio - Jose, Helmi ja Laura - tuli 

juhlistamaan satavuotiasta Suomea Vuorentaustaan.

Ysien omat tanssiesitykset, vierailevat kilpatanssijat, upeat oppilaiden itse 
suunnittelemat ja valmistamat tarjoilut - ja illan huipennukseksi A.Aalto!

Kiitos kaikille - ja hyvää itsenäisyyspäivää!

Taksvärkkikeräys 2017

Iso kiitos kaikille keräykseen osallistuneille!

Oppilaskunnan hallitus kiittää kaikkia taksvärkkikeräykseen osallistuneita!
(Kuvassa vasemmalta: Emil Eskola 8C, Sonja Jauhiainen 9E ja Katariina Hyvönen 8D.)

Vuorentaustan yläluokkien tämänsyksyinen taksvärkkikeräys tuotti upeat 2080 euroa! ISO KIITOS KAIKILLE KERÄYKSEEN OSALLISTUNEILLE! Koko summa on lahjoitettu Sydänlapset ja -aikuiset ry:lle, jonka koulumme yläluokat valitsivat tämänvuotiseksi hyväntekeväisyyskohteeksi syyskuussa pidetyissä luokkakokouksissaan.

Sydänlapset ja -aikuiset ry haluaa myös kiittää lämpimästi koko koulua isosta ja arvokkaasta lahjoituksesta! Yhdistyksen toiminnasta ja lahjoitusten tarkemmista käyttötarkoituksista löydät tietoa heidän kotisivuiltaan: http://www.sydanlapsetja-aikuiset.fi/

Kun tekee hyvää, se tekee hyvää!

Taidetestaajat-vierailu tanssiteatteri MD:n Hällä-näyttämöllä

Ensimmäinen 8.-luokkalaistemme Taidetestaajien vierailu on nyt käyty, oppilaidemme kommentit nähdystä esityksestä ja toiminnallisista työpajoista olivat varsin positiivisia! Vierailukäynti ja taidekokemus olivat siis hienosti onnistuneita!

Tanssitaide-työpajassa vauhtia riitti!

Myös Aamulehti haastatteli ja kuvasi oppilaitamme esityksen jälkeisten työpajojen tiimellyksessä. Aamulehden jutun löydät osoitteesta https://www.aamulehti.fi/kulttuuri/kaikilla-tutuilla-ei-ole-rahaa-kayda-edes-elokuvissa-uusi-hanke-vie-kaikki-suomen-180-000-kahdeksasluokkalaista-kokemaan-kulttuuria-oopperasta-tanssiin-200505599/

Tanssitaide-työpajassa mukana täydessä vauhdissa oppilaiden kanssa myös esityksen ohjaaja Elina Jakowleva.

Luokat kommentoivat mietteitään taiteesta ja nähdystä esityksestä sekä ennen että jälkeen esityksen. Palaute annetaan puhelimeen ladattavalla nettisovelluksella. Marraskuussa nähdystä Mikä **t*n Pikku Prinssi? -tanssiteatteriesityksestä sekä siihen liittyneistä Tanssitaide- ja Katutaide-työpajoista sekä jo ennen esityksen katselemista suoritetusta kirjanlukuprojektista kirjoitettiin vielä tarkempaa palautetta äidinkielen tunneilla.

Katutaide-työpajassa päästiin piirtämisen makuun.

Esimerkiksi näin Mobita MD:n nimenomaan nuorille suunnattua  Mikä **t*n Pikku Prinssi? -esitystä kommentoitiin oppilaiden palautteissa:

 "Esitys oli hyvä. Alku lämpeni ehkä vähän hitaasti, mutta kun tarinaan pääsi sisään, se oli viihdyttävä."

"Pidin siitä, että puhe oli suoraa eikä asioita kierrelty."

"Kun nuori täyttää 18 vuotta, kaikki vastuu tulee nuorelle itselleen."

"Kahden ihmisen tanssikohtaus valkokankaalla oli hieno."

"Esityksen tarina voisi olla totta, sillä niin harmillista kuin se onkin, joiden nuorten elämä on hankalaa oman itsensä takia tai vanhempien takia tai aivan jonkun muun asian takia."

"Esityksessä käytettiin hyvin piirtämistä ja tanssia, jotka kuvasivat hyvin eri tilanteita. Tosin olisin kaivannut vastanäyttelijää esim. Foxille, vaikka henkilöt kuvattiinkin  piirtämällä."
"Esitys oli hieno, mielenkiintoinen ja hyvin nuorille suunnattu, kuten oli tarkoituskin. Yhteistyö vaikutti saumattomalta piirtäjän ja tanssijan välillä."

(Palautteet ovat 8.A-luokan antamia.)

Internetin www.taidetestaajat.fi/-sivustolta voi myös käydä lukemassa luokkakohtaista palautetta koulumme kaikilta 8. luokilta ja myös muilta Suomen 8.-luokkalaisilta.

Tanssiteatteri MD oli ensimmäisen vierailumme isäntä.

Tietysti pitää myös lämpimästi kiittää isäntäämme Tanssiteatteri MD:tä hienosta esityksestä, todella toimivista työpajoista. Kiitos! Saimme unohtumattoman taidekokemuksen.

Terveisiä oppilaskuntapäiviltä!

Oppilaskunta on koko koulun yhteinen juttu!

- Onko koulussamme tai sen toiminnassa jotakin, johon juuri SINÄ haluaisit vaikuttaa? Oppilaskunta on kaikkien koulumme oppilaiden vaikuttamiskanava! Meillä Vuorentaustan yläkoulussa toimii aktiivinen oppilaskunta, jossa oppilaita edustavat 7. - 9.-luokilta valitut luottamusoppilaat. Luottamusoppilaat valitaan joka syksy, jolloin jokainen luokka äänestää keskuudestaan luottamusoppilaan ja varahenkilön. Syksyisin siis kaikilla halukkailla on mahdollisuus pyrkiä mukaan oppilaskunnan toimintaan. Jokainen koulumme oppilas voi myös ympäri vuoden ottaa yhteyttä vaikkapa oman luokkansa luottamusoppilaaseen tai nostaa haluamiaan asioita esille ja keskusteltavaksi luokkakokouksissa. Seuraava luokkakokous pidetään marraskuussa. Jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa!

Ylöjärven nuorisovaltuusto osallistui Oppilaskuntapäivien suunnitteluun ja toteutukseen.

Sara Mäki, Emilja Särkkä, Sonja Jauhiainen ja Samuli Ronni osallistuivat lokakuussa pidetyille Oppilaskuntapäiville koulumme oppilaskunnan edustajina. Myös koulumme oppilas Katariina Hyvönen oli Nuorisovaltuuston edustajana mukana päivillä.

Oppilaskuntapäivät Ylöjärven kaupungintalolla lokakuussa 2017

Me Vuorentaustan koulun ala- ja yläluokkien oppilaskunnat kävimme Ylöjärven kaupungintalolla keskiviikkona 25.10.2017 Ylöjärven nuorisovaltuuston järjestämillä oppilaskuntapäivillä. Päivä alkoi kello 10 ja tilaisuuden avasi nuorisovaltuuston puheenjohtaja. Puheenjohtajan jälkeen Miia Nivala piti innostavan puheen lasten ja nuorten vaikuttamisesta Tampereella. Puhe kertoi naapurikuntamme Tampereen lapsista ja nuorista, sekä heidän erilaisista vaikuttamismahdollisuuksista.

Miian puheen jälkeen jälkeen siirryimme työpajoihin nuorisovaltuutettujen kanssa. Alakoululaiset menivät eri pajaan kuin yläkoululaiset. Meidän yläkoululaisten pajassa keskusteltiin mm. Vanhasta Räikästä, koulutusleikkauksista ja uudesta opetussuunnitelmasta. Lisäksi kaikki eri yläkoulujen oppilaat esittelivät omaa oppilaskuntaansa.

Pajan jälkeen siirryimme takaisin valtuustosaliin kuuntelemaan sivistysjohtaja Matti Hurstia, kun hän kertoi koulujen loma-aikauudistuksesta. Uudistus on mielenkiintoinen, mutta ei kauhean dramaattinen. Matin puheen jälkeen oli päivän tärkein osuus eli ruokailu. Ruokana oli hyvää ja ravitsevaa kanapastaa, sekä salaattia ja monia erilaisia leipiä.

Kun ruokailu päättyi 12.30, siirryimme takaisin neukkariin kaupungintalon alakertaan ja työskentelimme taas työpajoissa. Tällä kertaa pajassa tehtiin kuumailmapalloharjoitus, jossa meidän piti kirjoittaa lapuille hyviä asioita koulustamme ja laput kerättiin lopuksi pois. Kello 13.15 työpaja saatiin päätökseen ja siirryimme vielä kerran takaisin valtuustosaliin pelaamaan mahtavaa Kahootia, jossa oppilaskuntamme eräs jäsen sijoittui hienosti ensimmäiseksi mahtavalla Ylöjärvi-tietämyksellään.

Päivästä kirjoitti Katariina Hyvönen.

Taidetta testaamassa

Vuorentaustan 8. luokat mukana valtakunnallisessa Taidetestaajat-projektissa!

Mikä on Taidetestaajat?

Taidetestaajat on Suomen historian suurin nuorten kulttuurihanke, joka vie kaikki Suomen kahdeksasluokkalaiset kahdelle taidelaitosvierailulle, joista toinen tehdään omaan maakuntaan ja toinen pääkaupunkiseudulle kansalliseen kohteeseen. Hankkeen rahoittavat Suomen Kulttuurirahasto sekä Svenska Kulturfonden, jotka maksavat luokkien kahden vierailun matkat ja pääsyliput. Taidetestaajat on myös osa Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmistoa. Kahdeksasluokkalaisia ja heidän opettajiaan on vuosittain noin 60 000, joten kolmessa vuodessa hanke tavoittaa lähes 200 000 ihmistä. Taidetestaajista syntyy nuorille ikäryhmää yhdistävä sukupolvikokemus.

Miten hanke toteutetaan?

Hanketta koordinoi Suomen lastenkulttuurikeskusten liitto, ja siinä mukana olevat taidelaitokset on valittu huolella. Ne ovatkin räätälöineet esityksensä ja muun ohjelmansa juuri nuorille sopiviksi. Taidetestaajien tavoitteena on madaltaa nuorten kynnystä lähteä taiteen pariin ja tarjota heille aivan uudenlaisia kokemuksia.Kolmivuotisessa hankkeessa on mukana kouluja kaikista Suomen kunnista, joten nuoret pääsevät matkalle kotikuntansa sijainnista ja etäisyyksistä riippumatta. Kahdeksasluokkalaisia ja heidän opettajiaan on vuosittain noin 60 000, joten kolmessa vuodessa hanke tavoittaa lähes 200 000 ihmistä. Taidetestaajista syntyy näin nuorille ikäryhmää yhdistävä sukupolvikokemus.

Koulumme vierailukohteet

Koulumme vierailukohteet lukuvuonna 2017–2018 Taidetestaajat-hankkeessa ovat

1.                   Mikä **t*n Pikku Prinssi (Tanssiteatteri MD, Hällä, Tampere)

                      TO 2.11.2017 klo 8.45-12.45 (8. ABE) ja PE 3.11.2017 klo 8.45-12.45 (8. DC) ja

2.                   Klasaribasari (Tapiola Sinfonietta, Tapiolasali, Espoo)

                      TO 8.2.2018 noin klo 9.55-18.30 (8. ABCDE).

-----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Lue lisää!

Lisätietoja hankkeesta on verkkosivuilla www.taidetestaajat.fi. Taidetestaajat toimii aktiivisesti myös sosiaalisessa mediassa ja tunnelmia voi somessa seurata tunnisteiden #taidetestaajat ja #konsttestarna avulla. Osallistua voi myös Facebookissa, Instagramissa ja Youtubessa!

·         Facebook: www.facebook.com/taidetestaajat

·         Instagram: www.instagram.com/taidetestaajat

·         Youtube: bit.ly/youtaide

Hyvää syksyä!

Leppoisasti koulun alkuun Lempsussa...

Uusi lukuvuosi pyörähti vauhdikkaasti käyntiin, kun kaikki Vuorentaustan yläluokkien uudet seitsemäsluokkalaiset hyppäsivät torstaina 17.8. busseihin ja huristelivat luokanvalvojineen viettämään yhteistä retkipäivää Lempiäniemeen.

Järjstelyistä vastasivat mm. Pekka ja Rami. Kiitos heille!

Hetki musiikille ja mietiskelylle.

Päivän aikana nautittiin loppukesän vehreydestä luonnon keskellä ja vietettiin kivaa ja erilaista koulupäivää ryhmäyttävien leikkien, pelien ja kilpailujen merkeissä.

Kenellä on pisin pikkusormi?

Paahdettuja vaahtokarkkeja, nam...

Kenkämeri.

Hauskasta ja toiminnallisesta ohjelmasta sekä koko retkipäivästä vastasivat Ylöjärven seurakunta ja nuorisotoimi yhteistyössä koulun (opettajat ja koulunkäynninohjaajat) kanssa.

Hei hulinaa!

Oikeaoppisesti paahdettu vaahtokarkki.

Kiitos onnistuneesta päivästä kuuluu sekä kaikille järjestelyihin osallistuneille että uusille, upeille seiskoillemme! Oikein hyvää ja pirteää alkanutta syksyä kaikille!

Twister-kenttä

Koululle maalattiin Twister-kenttä oppilaiden toimesta, jota voi pelata vaikka välitunnilla tai ulkona järjestettävien oppituntien aikana. Voit ladata twister-sovelluksen puhelimeesi ja pelata kavereidesi kanssa vaikka heti!